Viikingit ja MS-tauti

Viikingit olivat skandinaavista alkuperää olevia merenkävijöitä, sotureita ja kauppiaita, jotka vaikuttivat voimakkaasti Euroopan historialle 700-1000-luvuilla. He tunnetaan erityisesti merirosvoilustaan, mutta olivat myös taitavia kauppiaita ja asuttajia.

Viikingit asuivat pääasiassa Skandinavian niemimaalla, mutta he tekivät laajoja retkiä ja valloituksia Euroopassa, erityisesti Brittein saarilla, Ranskassa, Venäjällä ja Islannissa.

Viikinkiajalla tarkoitetaan aikakautta noin 700-1000-luvuilla, jolloin viikingit olivat aktiivisimmillaan merirosvoilussa, kaupankäynnissä ja valloituksissa Euroopassa.

Viikingit käyttivät pitkiä laivoja eli drakkaareita, jotka olivat nopeita, ketteriä ja soveltuivat hyvin merenkulkuun ja sotimiseen. Laivojen muotoilu mahdollisti myös purjehtimisen jokia pitkin.

Viikingit olivat pääasiassa pakanallisia ja palvoivat skandinaavista jumaltarustoa, johon kuuluivat muun muassa Odin, Thor ja Freyja. Myöhemmin osa viikingeistä kääntyi kristinuskoon.

Viikingit kauppasivat monenlaisia tuotteita kuten turkiksia, hunajaa, orjia, aseita, koruja ja hopeaa. He kävivät kauppaa erityisesti Länsi-Euroopan ja Itämeren alueilla.

Viikingit pukeutuivat villavaatteisiin, nahkavarusteisiin ja koruihin. Miehet käyttivät usein pitkiä viittoja ja naiset koristelivat itseään koruilla ja hameilla.

Viikinkiyhteiskunta oli hierarkkinen ja jakautui valtaapitäviin sotureihin, kauppiaisiin, maanviljelijöihin ja orjiin. Perhe oli tärkeä yksikkö ja miehet olivat usein sotureita ja naiset hoitivat kodin ja perheen.

Viikingit hautasivat kuolleitaan usein laivoihin tai kumpuihin yhdessä arvoesineiden kanssa uskoen, että näin varmistettaisiin hyvä matka tuonpuoleiseen. Hautauksissa saatettiin uhrata myös eläimiä ja orjia.

Viikinkiajan loppuun vaikuttivat monet tekijät kuten kristinuskon leviäminen, keskiajan alkaminen, valtataistelut ja yhteiskunnalliset muutokset. Viikinkien merkitys väheni vähitellen ja he sulautuivat osaksi uusia valtakuntia ja kulttuureja.